Tämän blogin kirjoittaminen on sujunut kyllä yhtä sujuvasti kuin muinoin päiväkirjan täyttäminen. Syksy on hujahtanut ohi hirmuisella vauhdilla enkä ole jaksanut mitään päivittää. Jospa siis yksi uudenvuodenlupas olisi kirjoittaa vähän ahkerammin.
Marraskuussa tuli hieman retkeiltyä. Ensin käytiin Danielin kanssa Cordobassa ja sitten rannikolla. Cordoban vanha keskusta on kyllä tosi viehättävä ja siellä olisi viihtynyt pitempäänkin kun vain sen vajaan päivän mitä siellä oltiin. Meillä oli hieman vaikeuksia päästä ulos kaupungista johtuen metron rakennuksen aiheuttamista suljetuista teistä. Ehdittiin kuitenkin vierailla vanhassa linnoituksessa ja sen kauniissa puutarhassa, moskeijassa/katedraalissa, eläintarhassa ja arkeologisessa museossa. Moskeija oli tosi upea, mutta se sinne keskelle tökätty katedraali ei minua miellyttänyt. Tosin parempi näin kuin että moskeija olisi kokonaan tuhottu.
Matkalla Granadasta rannikolle on upeat maisemat vuorten välisine siltoineen ja jokineen. Ajettiin aina Nerjaan asti ja siellä käytiin hiekkarannallakin. Tosin ilma ei enää ollut niin lämmin, että auringonottoon oltaisiin ryhdytty. Tosin jotkut hurjat sitäkin vielä harrasti. Mutta olipahan ihana päästä meren äärelle pitkästä aikaa.
Joulukuun alussa Eerika tuli Pohjois-Espanjasta vierailulla. Siinä huomasi miten vähän sitä omaa kaupunkiaan oikeastaan tuntee noin nähtävyyksien näkökulmasta. Vierailtiin muun muassa luolamuseossa, jonka olemassaolosta minulla ei ollut mitään tietoa aiemmin.
Muuten aika on mennyt kahden uuden kissaystävän kanssa. Niiden touhuja kyllä jaksaa tuijotella pitempäänkin. Ja ne oli kyllä erityisen hyvää seuraa joulukuun sairastelujen aikaan. Ja tietysti olin muuten sairaana juuri silloin kuin piti palautella tehtäviä yliopistolle, käydä espanjan kokeessa ja etsiä joululahjoja.
Jouluksi lähdin sitten kotiin. Tosin matkustus ei sujunutkaan ihan yhtä yksinkertaisesti kuin olin kuvitellut. Ensin matkustin yöbussilla Madridiin, josta oli tarkoitus lentää Frankfurtin kautta Helsinkiin. Lumimyräköiden takia Saksaan ei päässyt kuitenkaan lentämään, joten jäin jumiin Madridiin yhdeksi yöksi. Onneksi tilannetta selvitellessä tutustuin muihin suomalaisiin vaihtareihin, joten yksin ei tarvinnut asioita pähkäillä. Seuraavana päivänäkään tilanne Frankfurtissa ei ollut selvinnyt, mutta onneksi meidät reititettiin uudelleen Münchenin kautta, joten pääsin jouluksi jäisen kylmään Suomeen.
Suomen jälkeen täällä tuntuu kyllä todella lämpimältä. Tänä iltana pääseekin sitten ihmettelemään, että voiko vuosi vaihtua kymmenessä lämpöasteessa. Ja onko 12 viinirypäleen nielaisu jokaisella kellonlyönnillä mahdollista tukehtumatta.
Feliz año nuevo 2011!
