Minun piti julkaista tämä juttu ajat sitten mutta sitten oli vieraita ja opiskeluja sekä taas vieraita ja lisää opiskeltavaa. Nyt siis vihdoin ja viimein.
Viimeinen viikonloppu ennen koulunpenkille paluuta meni juhliessa. Ensin perjantaina oli bileet uusille vaihtareille ja lauantaina pitikin sanoa hyvästejä vanhoille. Perjantai menikin aika lystikkäästi ja jatkui aina aamukuuteen asti. Seuraavana päivänä sitten olikin vain tarkoitus Danielin kanssa käydä etkoilla casa mexicanassa ja toivottaa sen asukkaille hyvää kotimatkaa ja lähteä itse nukkumaan ennen aamutunteja, mutta yllättäen olikin niin hauskaa, että päätettiin lähteä myös yökerhoon.
Matkalla pysähdyttiin asunnolla, koska halusin vaihtaa vähän juhlavampaan asustukseen. Mekko siis päälle ja tavarat pienempään laukkuun. Mutta hups! avaimet ei kuuluneet tähän joukkoon. Unohdin siis avaimet ehkä elämäni toisen kerran kotiin. Ja sitä luulisi, että ei syytä huoleen, meitähän on kaksi – kaksi torveloa. Daniel nimittäin onnistui myös jättämään avaimensa sisään. Ainut mahdollinen toimintasuunnitelma tässä vaiheessa oli vain jatkaa porukan mukana juhlimaan, vuokranantaja tuskin ilahtuisi soitosta kolmelta aamuyöllä. Ongelmana vain oli, että yökerho, jonne oli tarkoitus siirtyä, oli kuulemma tupaten täynnä ja jono valtava.
Niinpä siis lähdimme tallustamaan italialaisten johdolla toista diskoa kohti reippaassa vesisateessa. Monien mutkien kautta päästiin perille ja nyt ainakin tiedän mihin yökerhoon ei tarvitse palata. Tungos (ja kaikki muukin) oli niin kaamea, että piti lähteä pois. Mietittiin sitten, että minne mennä kuudelta aamulla Espanjassa. Tuli ikävä suomalaisia 24h huoltoasemia. Lopulta sitten pyydettiin päästä käymään saman meksikolaisen tytön luona, jonka kämpässä oli vietetty alkuilta. Odotettiin puoli kahdeksaan ja soitettiin vuokranantajalle, joka ensin ihmetteli kellonaikaa mutta sanoin sitten, että olisi pitänyt soittaa jo silloin yöllä. Loppujen lopuksi kaikki siis hyvin ja onneksi oli lämmin yö tällaiselle seikkailulle.
Opiskelujen aloitus meni aikalailla yhtä nappiin. Tällä kertaa syy ei ollut sentään minussa. Ensimmäisellä viikolla neuvontapisteessä kuultua: ”Ei meillä ole mitään tietoa missä luokassa tätä kurssia pidetään” ja ”tämän kurssin opettajaa ei ole olemassakaan”. Tuli siis käytyä yliopistolla muutamaan otteeseen ihan turhaan. Ja se on kyllä jatkunut läpi kevään, luentoja perutaan viikoittain ilman mitään tiedotusta.
Minulla on tänä keväänä kuusi kurssia, joista tosin kaksi on englantia, joista on tarkoitus vain käydä hakemassa opintopisteitä kokeesta ihan sen varalta, että joku muu kurssi jää suorittamatta. Neljä muuta kurssia ovat sitten matkailua: matkailu ja ympäristö; matkailun kansainvälinen organisaatio; yhteiskunta, sivilisaatio ja matkailu sekä Andalusian kulttuuriperintö. Tykkään oikeastaan kaikista kursseista ja niiden kautta olen huomannut miten monitieteistä matkailun opiskelu oikeastaan onkaan. Luulenpa siis jatkavani Suomessa samalla linjalla.
 |
| Vihdoin ja viimein kuva kauniista taloustieteiden tiedekunnasta (eikä siihen tarvittukaan kuin seitsemän kuukautta ja äiti Suomessa). |
Lopuksi pieni ote, miten helppoa opiskelu välillä onkaan Espanjassa. Matkailun kansainvälinen organisaatio –kurssilla meille kerrottiin ensimmäisellä luennolla, että ei ole koetta vaan pitää tehdä yksi aika laaja ryhmätyö. Tunnelma: jes! Seuraavalla viikolla meidän ryhmämme arvotaan ensimmäiseksi ryhmäksi, jonka pitää esitellä työ muille, joten aikaa työn kirjoittamiseen periaatteessa puolitoista viikkoa. Tunnelma: okei, kyllä hoituu! Viikon päästä kurssilla on niin paljon porukkaa, että suunnitelmia pitää muuttaa ja ryhmien kokoonpanoa ja aiheita vaihtaa. Meidän ollessa ensimmäisiä ja työmme melkein valmis opettaja sanoo, että meidän ei tarvitse muuttaa mitään. Tunnelma: olipa hyvä, että oltiin ensimmäinen ryhmä. Seuraavalla viikolla palautamme työn ja opettajalta tulee ilmoitus, että meidän pitää sittenkin tehdä pienempi ryhmä sekä sitten tietysti tehdä uusi työ. Tunnelma: okei, kai se sitten pitää. Viikko aikaa joten heihei vapaa-ajalle ja näpyttelemään kestävästä matkailusta. Tunnelma: haluan vaan päästä tästä eroon mahdollisimman äkkiä. Tämän viikon tiistaina palautus (itse en ollut paikalla vaan kuulin myöhemmin, joten en tiedä kaikkia faktoja saatikka syitä) ja opettajalta tieto, että meidän pitää vaihtaa jälleen aihetta. Tunnelma: siis mitä helvettiä?!
